Kalastuksesta

Pyydysyksikkösuositukset

Kalastusalue pyrkii edistämään omilla päätöksillään kalavarojen tehokasta hyödyntämistä ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Kalastusmääräysten ohella erityishuomiota kiinnitetään vapaa-ajankalastajien ja ammattikalastuksen lupa-alueiden kehittämiseen.

Kalastusalueen/osakaskuntien säännöissä on päätetty pyydysten yksiköinnistä, mutta käytännössä näitä määräyksiä on ollut vaikea luotettavalla tavalla soveltaa kalavarojen käytön ohjauksessa. Tietyissä tilanteissa yksiköintiä saatetaan kuitenkin tarvita kalastusoikeuden määrittelyssä (esim. ammattikalastusluvat, kalastusoikeuden luovuttaminen/myynti jne.).

Kalastusalue suosittelee vesialueen omistajille käytettäväksi seuraavia pyydysyksikkömääriä Haukiveden kalastusalueella:

Pyydys	yksiköt
Nuotta	30-80
Trooli	50 -100
Verkko 3 m x 30 m tai alle	1
Verkko yli 30 m pitkä tai yli 3 m korkea	2
Katiska	vapautettu
Rysä, alle 5 m *)	2-4
Isorysä *)	10-20
Pitkäsiima, 100 koukkua *)	2
Syöttikoukut, 10 kpl *)	1
Uistin	1

*) huomioiden MMM päätös n:o 258/6.4.2004

 

Muilta osin pyydysyksiköiden ja kalastusoikeuden määrittelyssä noudatetaan kalastuslain ja tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman pyydyskohtaisia määräyksiä.

Suositeltava vesipinta-alaan suhteutettu kalastuskiintiöinti on 1-1,5 yksikköä/ha.

Kalavarojen tehokkaan talteenoton kannalta tärkeät toimenpiteet

Eri lajien korkean tuoton takaamiseksi tulee verkkopyynnissä noudattaa seuraavia lajikohtaisia pienimpiä silmäharvuuksia:

 

Laji	Pienin solmuväli mm
hauki	50
kuha	55
lahna	80
järvitaimen	60
järvilohi	65
nieriä	55-60
planktonsiika	40
tuppisiika	27-35

Verkkopyynti Haukivedessä

- kalastus on sallittu yli 10 metrin syvyisillä selkävesillä vain yli 55 mm verkoilla (perusteena kuha-, taimen- ja lohikantojen tuoton varmistaminen)
- pintapyynti (0-3 m) verkoilla on kielletty yli 10 metriä syvemmillä alueilla 22.6.-22.7. (perusteena järvilohistrategian suositus)
- norppa-alueilla otetaan huomioon MMM:n asetuksen n:o 258/2004 verkkojen rakennetta koskevat määräykset (pyynti kielletty kierretystä monofiilistä tehdyillä verkoilla)
- tärkeimmillä norpan esiintymisalueilla rajoitetaan keväistä verkkopyyntiä (15.4.–30.6.) kalastuskuntien ja Metsähallituksen kesken tehtävillä sopimuksilla (pyyntirajoituksista maksetaan korvaus vesialueen omistajille)
- järvitaimenen ja -lohen istutuspaikkojen läheisyydessä verkkopyynti voidaan tilapäisesti kieltää enintään kuukaudeksi kerrallaan
- osakaskuntien tulee selvittää erikseen järvilohistrategiassa mainitut vaellusreittien kapeikot ja tehdä niitä koskevat erillispäätökset

Verkkopyynti pienvesissä

- siian istutusvesissä suositellaan käytettäväksi vain yli 40 mm verkkoja
- muissa järvissä noudatetaan osakaskuntien harkinnan mukaisia silmäharvuusrajoituksia
- talvikalastuksessa suositellaan käytettäväksi vain yli 50 mm verkkoja; talviverkkopyyntiä tulee välttää alle 30 ha järvissä
- onkikokoisilla kaloilla hoidettavissa järvissä verkkokalastus voidaan kieltää kokonaan

Kalojen alamittasäännökset

Haukiveden kalastusalueella suositetaan noudatettavaksi seuraavia kalastusasetuksen 19 §:n määräyksistä poikkeavia korkeampia alamittarajoja (perusteluina ovat järvilohistrategian suositukset ja kuhakannan korkeampi tuoton saavuttaminen):

LAJI	Kalastusasetus 19§	KHS/kalastusalueen päätös
järvilohi	40 cm	50 cm
järvitaimen	40 cm
nieriä	40 cm	60 cm
kuha	37 cm	40 cm
harjus	30 cm

Ammattikalastajien käyttämät pyydykset ja troolipyynnin järjestäminen

 

Kalakantojen (erityisesti muikku) tehokkaan hyödyntämisen vuoksi ammattikalastuksessa tulee voida käyttää troolia, nuottaa ja isorysää. Kalastusalue voi tarvittaessa rajoittaa myös näitä pyyntimuotoja KL 37 §:n mukaisesti; päätös on aina perusteltava.
Kalastusalueella on voimassa seuraavat näitä pyyntimuotoja koskeva määräykset/suositukset:

- troolipyyntiä tulee harjoittaa niin, että hottasaalis sekä taimen- ja lohi-istukkaiden määrä saaliissa jää kaikkina aikoina mahdollisimman pieneksi (huomioiden erityisesti järvilohistrategian suositus pintapyynnistä 22.6.-22.7. välisenä aikana; säätelytapoja ovat mm. kertavedon pituus, vetonopeus, vetoajankohta, vetosyvyys ja käytetty perän tyyppi)
- trooliluvan edellytyksenä on saaliskirjanpito, josta käy ilmi troolin tyyppi, tarkka vetolinja, vedon kesto, vetosyvyys sekä saaliin määrä.
- muikun, siian ja muiden taloudellisesti merkittävien lajien ammattimaista pyyntiä tulisi edistää myöntämällä alueelle isorysäpyyntilupia; isorysäpaikat tulee sijoittaa siten, että ne eivät muodosta tietoista riskiä norpille, järvilohelle tai haittaa muuta kalastusta
- ammattikalastajat voivat käyttää 50 mm verkkoja kuhan pyynnissä
- mahdollisesta vähempiarvoisen kalan tehopyynnistä ammattikalastusvälineillä päätetään hankekohtaisesti

Muita suosituksia

- Pienkalanpyyntiin tarkoitetut pyydykset vapautetaan kokonaan yksikkömaksuista.
- Pienkalojen tehokkaan pyynnin järjestämiseksi kaikissa vesistöissä tulee sallia tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös poikkeavien pyydysten käyttö (nuotat, paunetti ja liipit ym.)
- Rapuruton leviämisen estämiseksi kalastuskuntien tulee järjestää ravustuskauden alussa mertojen desinfioimistilaisuuksia ja opastaa ravustajia pyydysten käsittelyssä. Ravustusta rajoitetaan hoitoalueilla 5 vuotta istutusten jälkeen.

Pyydysten merkintä ja valvonta

Merkintä

- Kaikki alueella käytettävät seisovat pyydykset tulee merkitä osakaskunta/vesialuekohtaisilla numeroiduilla pyydysmerkeillä
- Kaikki selkävesillä käytettävät seisovat pyydykset tulee merkitä KL 33 §:n mukaisesti ns. selvillä merkeillä (KA 16 §), jolla tarkoitetaan vähintään 1,5 metrin salkoon kiinnitettyä vähintään 30 cm korkeaa ja leveää neliönmuotoista lippua. Merkit on kiinnitettävä verkkojatojen molempiin päihin
- Kalastuksen päätyttyä pyydykset, merkit ja turot on poistettava viipymättä

Valvonnan järjestäminen ja tiedotus

- Riittävän valvonnan järjestämiseksi jokaisen osakaskunnan tulisi nimetä 1-4 valantehnyttä kalastuksenvalvojaa.
- Vastaavasti kalastusalue nimeää 10-15 valantehnyttä valvojaa, joiden tehtävistä päätetään vuosittain kalastusalueen valtuuskunnan kokouksessa. Valvojat voivat olla yhteisiä kalastuskuntien kanssa.
- Kalastusalueen ja kalastuskuntien päätöksistä on tiedotettava riittävästi paikallislehdissä, luvanlunastaneille jaettavilla monisteilla ja tarpeen mukaan maastossa (esim. rantautumispaikkojen ilmoitustauluilla, Linnansaaren opastuskeskuksessa Oravissa ja Oskarissa Rantasalmella).